KUVANVEISTO -KURSSIN OPPIMISPÄIVÄKIRJA
17.12.2012 Kuvanveisto -kurssi alkaa.
Ryhmiin jakaustuminen ja keskustelua peleistä. Hahmon valinta ja
patsaan suunnittelua.
18.12.2012 Suunnitelmien läpikäyminen
ja valinta. Hahmon piirtäminen edestä, takaa, sivulta ja päältä.
Pienoismallin rakentaminen punaisesta massasta.
19.12.2012 Piirrustusten ja
pienoismallin viimeistely (valmis). Patsaan koon päättäminen ja
mittojen
laittaminen piirrustuksiin.
( JOULULOMA )
7.1.2013 Jälleen koulussa. Kanaverkon
leikkaus ja Marion palojen tekeminen (muotoilu).
8.1.2013 Kanaverkon leikkaus ja Marion
palojen tekeminen (muotoilu). Valmis.
9.1.2013 Marion palojen yhdistäminen;
hahmon kasaaminen. Alustan ja tukikeppien suunnittelu, mittaus
ja
merkintä. Rakennuspuolella vierailu, suunnitelman esittely
(alustan ja tukikeppien tilaus).
Mario -hahmon päällystäminen
sanomalehtisuikaleilla ja liisterillä.
10.1.2013 Alusta rakennuspuolelta.
Reikien tekeminen hahmoon tukikeppejä varten, asettelua,
pahvin kiinnittäminen
hahmon päähän (tuki). Hahmo alustaan. Sanomalehtisuikaleita ja
liisteriä
aukkoihin.
11.1.2013 Paperimassan valmistus.
Marion päällystäminen massalla alkaa.
( VIIKONLOPPU )
14.1.2013 Paperimassan valmistus.
Marion päällystämistä (valmis). Marion lehden päällystäminen
sanomalehtisiivuilla ja liisterillä.
15.1.2013 Lehden päällystys
paperimassalla, muotoilua. Marion maalaaminen alkaa.
16.1.2013 Marion maalaaminen jatkuu
(valmis).
17.1.2013 Marion tukikeppien, alustan
ja lehden maalaus. Viimeistelyä (rakojen peittämistä
maalilla lehden
liimaus ja pienten tukien laitto. Signeeraus. Työskentelypaikan
siivous.
18.1.2013 Tukien pois ottaminen.
Pyörillä varustetun lavan hakeminen ruokalasta ja patsaan siirto
kirjastoon. PARTY HARD.
Kuvanveisto -kurssi alkoi viikko ennen
joululomaa, 17.12.12. Kurssin tavoitteena oli tehdä pienryhmissä
patsas, jonka teemana oli peli. Ryhmässäni minun lisäkseni olivat
Marle ja Taija. Valmis patsas sijoitettaisiin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kirjastoon.
Aloitimme projektin listaamalla pelejä,
joita tiesi, pelasi tms. Listalle pääsivät Angry Birds, Tetris,
Pasianssi, Zelda, Dead Island, Sam&Max, Pokemon, Super Mario...
Monia hyviä vaihtoehtoja, joista oli todella vaikea päättää mitä
ryhtyisi jatkokäsittelemään.
Lopulta päädyttiin Super Marioon.
Söpöä haluttiin, joten kokovartalopukuinen Tanooki Mario valittiin
hahmoksi, josta tehtäisiin patsas. Tanookilla eli tanukilla
tarkoitetaan japanilaista supikoiraa (Japanese raccoon dog).
Tanooki Mario. Kuva saatu Mario Wikistä, josta voi lukea lisätietoja. |
Nyt kun meillä oli idea, tarvitsimme
tarkemman suunnitelman. Lopetimme aikaisin maanantaina, mutta sovimme
keskenämme tekevämme luonnoksia Tanooki Mariosta.
Tässä illalla värkkäämiäni piirrustuksia:
Aluksi piti oppia piirtämään Mario. |
Parempia luonnostelmia Mariosta :) . |
Luonnokset kävimme läpi seuraavana päivänä. Niistä valitsimme Taijan juoksevan Marion.
Taijan luonnoksia Super Mariosta. Valokuva: Marle. |
Taija alkoi piirtämään luonnoksesta paremmat versiot, joissa Mario oli
kuvattu edestä, takaa, sivulta sekä ylhäältä, jotta olisi
helpompi hahmottaa millainen patsas rakennetaan. Minä taas tein
Marlen kanssa pienoismallia punaisesta massasta.
Marion pienoismalli. Valokuva: Marle |
Täytyy myöntää, että työskentelyyn oli toisinaan vaikeaa keskittyä, koska joululoma oli jo aika lähellä. Kuitenkin pienoismalli valmistui ja niin myös piirrustukset, joista Marle mittaili ja merkkasi pituuksia. Sovittuamme, että teemme kuuden kertaisen patsaan, kertasin Marlen mitat kuudella ja merkkasin ne ylös.
Taijan piirros, johon Marle mittasi ja merkkasi pituuksia ja jotka minä myöhemmin kertasin kuudella saadakseni patsaan oikean koon selville. |
Taijan Tanooki Mario -piirros edestä mittojen kera. |
Loman jälkeen hommat jatkuivat 7.1.2013 kanaverkon leikkaamisella ja palojen muotoilulla. Muotoilin Marion jalat, hännän ja nenän. Taijan saatua palaset kasaan huomiomme vei Marion alusta, jota ryhdyimme miettimään vakavasti.
Patsaamme tulisi tarvitsemaan tukikeppejä, koska
se olisi ilmassa. Yksi keppi kannattelisi Marion ruumista, toinen
taas häntää. Mittasimme, että pisin tukikeppi olisi 85 cm ja
lyhin 39 cm.
Alustan suunnittelua. Valokuva: Marle. |
Mitat papereille talteen ja lähdin
vierailemaan opettajamme kanssa Lappian rakennuspuolella tekemässä
tilauksen alustasta ja tukikepeistä. Saavuttuamme rakennukseen,
meidän olisi pitänyt pukeutua turvallisuusmääräysten mukaisesti
(kypärä, suojalasit, turvakengät ja huomioliivi), mutta saimme
anteeksi ja pääsimme leikkisällä varoituksella sillä kertaa
pälkähästä.
Rakennuspuolella oli ammattitaitoista
porukkaa, jotka olivat halukkaita auttamaan. Heillä ei ollut yhtä
paksua puuta (halkaisija noin 2,6 cm), jota olisin halunnut
tukikeppeihin, mutta he tekivät kompromissin ja lupasivat uhrata
yhden siivousharjoistaan. Harjan varsi oli hyvän paksuinen ja
antaisi tukea, joten annoin suostumukseni vaihtoon. Itse alustankin
mittoihin tuli muutoksia, kun pyöristimme numeroita. Alusta oli nyt
neliö kooltaan 43x43cm.
Kävelin takaisin Päärakennukseen saatuani lupauksen, että meille ilmoitetaan sitten kun tilaus on valmis. Kun se asia oli hoidossa, aloitimme päällystämään kanaverkkohahmoamme liisteriin kastetuilla sanomalehtisuikaleilla. Laitoimme tukevan kuoren Mariolle eli useamman paperiliuskakerroksen.
Kanaverkon päällä liisterillä kostutettuja sanomalehtisuikaleita. Valokuva: Marle. |
Kävin ATK -luokassa lukemassa sähköpostini ja kun palasin tiimini oli hävinnyt. Heidän laukkunsa ja takkinsa olivat poissa, joten päättelin heidän lähteneen koulusta. Kävin syömässä ja luin kirjaa odotellessani tietoa alustasta. Riikka tuli onneksi pitämään minulle seuraa. Hän myös auttoi minua kun tuliterä alusta tuli rakennuspuolelta sillä välin kun toverit palasivat takaisin kouluun.
Asettelimme ja kiinnitimme Marion
paikoilleen alustaan. Laitoimme päähän pahvin palasen, joka
tukisi ja estäisi samalla keppiä tekemästä pattia tai reikää
Marion päähän, jos liisteröidyt sanomalehdet sattuisivat antamaan
periksi märän paperimassan painaessa päällä. Sidoin
rautalangalla pahvin kuudesta kohtaa kiinni verkkoon, jotta se ei
lähtisi liikkumaan. Marle sitoi hännän tukikepin lujasti
rautalangalla sivuilta kiinni kanaverkkoon. Peitimme liisterillä ja sanomalehtisuikaleilla verkon aukkokohdat, jotka olimme jättäneet keppejä varten.
Tässä kuvia alustaan kiinnitetystä Mariosta sanomalehtikuorella (valokuvat: Marle):
Tässä kuvia alustaan kiinnitetystä Mariosta sanomalehtikuorella (valokuvat: Marle):
Perjantaina 11.1.2013 pystyimme aloittamaan patsaan teossa seuraavan vaiheen, nimittäin päällystämisen paperimassalla. Muistaakseni käytimme jonkun paperimassan loppuun, ennenkuin teimme omaa (?). Mutta kuitenkin pääsin valmistamaan pitkästä aikaa paperimassaa :) !
Valmistaakseni paperimassaa ensimmäiseksi sekoitin liisterin. Sitten Marle ripotteli siihen ekovillaa samalla kun vaivasin aineksia massaksi. Leipominen on kivaa :3 .
Sanomalehtikuori päällystettiin paperimassalla, jota valmistettiin ekovillasta ja tapettiliisteristä. Valokuva: Marle. |
Paperimassa loppui kesken
päällystyksen eikä liisteriäkään enää ollut, joten
jätimme Marion kuivumaan ja karkasimme viikonlopun riemuihin. Maanantaina palasimme hommiin ja viimeistelimme ulkokuoren tehtyämme uuden satsin paperimassaa.
Tässä minä ja Taija päällystämässä Mariota paperimassalla. Valokuva: Marle. |
15.1. vihdoin pääsimme laittamaan
Marioon hiukan väriä :3.
Marion maalaamiseen käytimme vanhoja seinämaaleja, joita oli
varastossa. Mustaa seinämaalia ei ollut, mutta käytimme sen sijaan
mustaa Redimixin Gouache liquide Tempera paint -väriä. Värien sekoittaminen oli kivaa. Löysin pienen, muovisen sangon, johon sekoitin Marion punaruskean värin. Tein myös viiksien ja hännän tummien raitojen värin.
Maalaamisessa käytettiin varaston seinämaaleja. |
Tarvitsin valkoista hanskoihin, joten kaavin kyseistä väriä olevaa seinämaalia lasipurkkiin ja laimensin hiukan vedellä. Valokuva: Marle. |
Rakastan miehiä, joilla on pulisongit,
mutta jätimme tekemättä ne Mariolle. Pulisongit olisivat tulleet
liian lähelle viiksiä, eikä se olisi näyttänyt hyvältä.
Mario näyttää hyvältä värillisenä. |
Lehdestä oli ollut puhetta jo
projektin alussa työryhmässäni; sen piti olla ylimääräinen
lisä, joka tehtäisiin, jos aikaa jäisi. Tärkein prioriteetti oli
ollut saada patsas valmiiksi. Patsas oli jo aika hyvällä mallilla, joten lehti voitiin tehdä kaikessa rauhassa.
Itse kuvittelin, että tekisimme
suuren lehden, joka olisi alustassa siten, että näyttäisi siltä,
että Mario juoksee sen päällä (eli lehti olisi ollut Marion
alapuolella). Taija muotoilikin hyvin pienen lehden. Selitettyään asian tajusin, että pelissäkin lehti on pieni ja se on se, jonka ansiosta Mario saa tanukipuvun
yllensä – ainakin Super Mario 3D Land -pelissä. Tanukipukuisen
Marion ensi esiintyminen oli Super Mario Bros. 3:ssa (1988), mutta en ole ihan varma onko siinäkin jonkin sortin taikalehti vai saako Mario tanukin nahan jollain muulla tavalla...
Super Mario Bros. 3:sen Mario. Kuva täältä. |
En ole Nintendon suuri fani; Mariotakin
pelasin ekan kerran vasta viime vuonna Taijan kanssa. Olen vähän
pihalla asioista, jotka liittyvät Marioon, joten en ollut varma
minkä väriset lehtikanta, -ruoti tai suonitus olivat Mario -pelien
taikalehdellä, joten maalattuani ekaksi lehden kokonaan samalla
värillä kuin Marion puku eli punaruskealla lähdin ATK -luokkaan
tekemään tutkimustyötä.
Palattuani takaisin kuvanveisto -luokkaan,
huomasin Taijan jättäneen alustan maalaamisen kesken ja siirtyneen
lehden pariin.
ಠ_ಠ... blimey.
Noh, ryhdyin sitten tukikeppien
kimppuun, jotka maalasin itsesekoittamallani harmaalla. Saatuaan lehden maalattua, Taija jatkoi alustan työstämistä maalaamalla ruohikon siihen.
Lopulta kun näytti
siltä, että pensselistä voisi luopua, työtila siivottiin. Kahden
viikon aikana olikin tullut aika paljon sotkua, niin pöydälle kuin
lattialle. Pyyhimme jälkemme ja raivasimme. Maalit, joita emme enää
tarvinneet ja jotka olivat vielä ihan käyttökelpoisia, laitoimme
viereiselle pöydälle, jolla pojat työskentelivät. Osa
maalipurkeistamme oli jo niin tyhjillä, että pesasin ja putsasin ne
suosiolla. Laitoin muovisäkit, jotka olivat olleet pöydän suojana,
tiskialtaan alahyllylle, jotta niitä voisi käyttää uudestaan.
En löytänyt Erikeepperiä, joten
liimasimme lehden alustaan puuliimalla, joka oli jätetty tiskialtaan
lähelle. Jotta lehti jämähtäisi haluamaamme
asentoon (ylöspäin ja kallelleen), laitoimme teekupin lautasen kera
sen päälle. Kaiken varalta väänsin rautalangasta tuen lehden alle -tarkoituksena ottaa se pois heti seuraavana aamuna.
Taikalehti liimattiin alustaan kiinni. |
Tanooki Mario on valmis, ja kahden viikon sotkut ovat poissa. |
Siivottuamme ja kiinnitettyä lehden tärkein oli vielä tekemättä: työ signeerattiin laittamalla nimikirjaimet Marion alustaan. Marle ei ollut koulussa Zumbassa sattuneen loukkautumisen takia, joten kirjoitin hänenkin nimikirjaimensa rautalangalla ja seinämaalilla.
Saimme Tanooki Marion valmiiksi, ja lopputulos on mielestäni aika onnistunut. |
Näyttää hyvältä myös takaakin :D . |
Hissillä oli helppoa kulkea edes
takaisin kerrosten välillä ison alustan kanssa – sitten kun
saimme avuksi jonkun, jolla oli oikeus ja oikeat välineet käyttää
hissiä (hissi ei lähde mihinkään ilman avainta >_< ).
Taija raahasi urheasti patsaan koulumme kirjastoon, ja kurssi oli näin viimein ohi. Huh.
Loppusanat:
Kolmen viikon kurssi hurahti aika
nopeasti, vaikka alussa olikin vaikeuksia keskittyä. Loman jälkeen
motivoitui sen verran, että onneksi saikin jotain aikaan. Olen tyytyväinen patsaaseen. Oli ihan hauskaa vaihtelua tälläinen "näpertely" tietokoneen edessä istumiseen. Olen aiemminkin tehnyt kanaverkosta ja
paperimassasta patsaista, mutta iso patsas, joka oli ilmassa
tukikeppien varassa oli täysin uutta.
Sain lisää kokemusta, joten
hyödyllinen kurssi tämä toki oli. Entisessä koulussa saamani oppi sai
vahvistusta ja kertausta (kertaus on opintojen äiti, kuten vanha ja
aika kulunut sanonta menee). Paperimassaa oli pitkästä aikaa
jälleen mukava päästä tekemään. Paras tapa purkaa aggressioita
on hakata harmaata klönttiä ;) !
Sain kallisarvoisen vinkin Riikalta ja Vilmalta koskien punaista vahamassaa: sitä on helpompi käsitellä, jos sen laittaa lämpimään veteen (samalla säästyy aikaa kun ei tarvitse pyöritellä ja lämmitellä sitä käsissä, jotta sitä voisi muotoilla!). Tämä vinki auttoi paljon pienoismallin kanssa. Hissin käytön oppiminen on varmaan
myös hyödyllinen taito, jonka sain kurssilta.
Patsaan rakentamisen myötä opin enemmän myös itse Mario -hahmosta selatessani nettiä ja kuunnellessani tovereitteni selostuksia. Ja jos tulevaisuudessa tarvitsen siirtolavaa pyörillä, tiedän, että sellaisen saa ruokalasta.
Hieno Mario, tälläiset työt inspiroi itteäkin kokeilemaan paperimassaa. Tsemppiä opintoihin.
VastaaPoista